Iskuporakone, lumikengät, verenpainemittari – 160 vuotta täyttävästä Mikkelin seutukirjastosta saa tänä päivänä lainaan yllättäviä esineitä
Eipä tiedetty 1860-luvulla, että tuolloin perustetusta Mikkelin seutukirjastosta voi joskus tulevaisuudessa lainata kirjojen lisäksi esimerkiksi käyttöesineitä ja harrastusvälineitä.
Se on yllätys monelle vieläkin, että kirjastosta saa lainaan verenpainemittarin, iskuporakoneen, kitaran, ukulelen, kanteleen tai vaikkapa pesäpallosetin.
– Ensimmäiset lainattavat välineet hankittiin yhteistyössä Mikkelin liikuntapalveluiden kanssa muutama vuosi sitten. Sittemmin niitä on hankittu hiljalleen lisää asiakkaiden toiveesta. Suosittujahan nämä välineet ovat olleet, sanoo kirjastopäällikkö Pia Kontio.
Nyt Mikkelin seutukirjastosta voi lainata melkein mitä tahansa. Etenkin sup-laudalle ja lumikengille on kovasti kysyntää. Innokkaille roskankerääjille löytyy lainattavaksi roskapihtejä ja nikkareille pieni höyläpenkki ja työkalusetti.
Lisäksi lainattavien välineiden joukossa on esimerkiksi hulavanne ja retkiluistimet.
Suurin osa lainattavista esineistä on Mikkelin pääkirjastossa. Muissa Mikkelin seudun kirjastoissa välineitä on rajoitetummin.
– Esineitä lainattaessa on huomioitava, ettei niitä kuljeteta kirjastosta toiseen. Esineet pitää siis lainata sieltä kirjastosta, jossa ne sijaitsevat.
– Esinelainauksella edistetään jakamistaloutta ja kestävää kehitystä. Hankintatoiveita otetaan vastaan niin esineistä kuin kirjoistakin, Kontio vinkkaa.
Pitkä matka on tultu siitä, kun Mikkelin ensimmäinen pormestari Julius Nygren teki aloitteen suomenkielisen kirjaston perustamisesta huhtikuussa 1864. Kolme kuukautta myöhemmin avattiin Mikkelin kaupunnin Porwarien kirjasto.
Kirjaston perustamiseen Nygren ohjasi omiin nimitysjuhlallisuuksiinsa kerätyt varat, 556 markkaa eli nykyrahassa 2750 euroa.
Tuohon aikaan kirjasto oli yhden huoneen kokoinen ja sijaitsi osoitteessa Mikonkatu 11. Kaupunkilaiset saivat lainata Porwarien kirjastosta maksutta, mutta maalaisille oli 40 pennin kuukausimaksu, joka piti suorittaa etukäteen.
Vuosien aikana kirjaston nimi on vaihtunut useampaan kertaan: Porwarien kirjastosta kansankirjastoksi, myöhemmin kantakirjastoksi, siitä kaupunginkirjastoksi ja viimeisimmäksi vuonna 2018 Mikkelin seutukirjastoksi.
Ensimmäisen kirjaston kokoelma käsitti 195 kirjaa. Kokoelmassa oli kauno- ja tietokirjoja. 1800-luvun loppupuolella oli kirjaston kokoelma kasvanut jo noin neljäänsataan kirjaan.
Tänä päivänä Mikkelin seutukirjaston kokoelmissa on kaikkiaan noin 345 000 nidettä, joiden lainaaminen on maksutonta. Niistä kirjoja on noin 298 000.
Pelkästään pääkirjastossa on tällä hetkellä 205 000 nidettä, joista kirjoja noin 170 000.
– Kirjojen lisäksi yleisempiä lainattavia ovat lehdet, pelit ja elokuvat. Cd-levyjäkin lainataan vielä jonkin verran, Kontio kertoo.
Lisäksi suosittuja lainattavia ovat olleet kausikortit Jukurien peleihin, kaupunginorkesterin konsertteihin tai vaikkapa Mikkelin raveihin.
– Kirjastolta lainatulla kausikortilla pääsee aina yhteen tapahtumaan kerrallaan. Korttia ei siis voi varata koko kaudeksi, Kontio tähdentää.
Esineiden laina-aika vaihtelee parista päivästä kuukauteen. Kirjojen laina-aika on puolestaan ollut alusta saakka kuukausi. Kirjaston alkuaikoina laina-ajasta luistamisesta sai sakkoja kaksi penniä. Nykyään myöhästymismaksu on 30 senttiä päivässä yhtä teosta kohden.
– Meiltä voi pyytää maksuttoman muistutuksen eräpäivästä sähköpostiin. Sen avulla on säästytty varmasti monilta myöhästymismaksuilta, Kontio neuvoo ja lisää, että kirjan laina-aikaa voi jatkaa kätevästi Lumme-verkkokirjaston nettisivuilla kirjautumalla palveluun sisään.
Viime vuonna Mikkelin seutukirjaston lainausmäärä oli noin 716 000. Kirjalainoja niistä oli yli 630 000.
Suosituimpien kirjojen kärkisijaa pitävät tällä hetkellä Satu Rämön dekkarit.
Mikkelin seutukirjastoon kuuluu Mikkelin lisäksi Pertunmaa, Hirvensalmi ja Puumala.
Paljon on muuttunut kirjaston 160-vuotisen historian aikana. Kontio sanookin, ettei kirjasto ole nykyään enää vain kirjojen lainaamista tai lukemista varten. Kirjastoon ovat tervetulleita kaikki, myös he, jotka eivät lukemisesta välitä.
– Kirjaston tiloja käytetään myös koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksiin. Täällä on paljon esimerkiksi taidenäyttelyitä, luentoja ja erilaisia kulttuuritapahtumia. Tutkijahuoneet, monitoimitila ja neukkari ovat myös varattavissa kaikille, Kontio selittää.
Hyvä esimerkki pääkirjaston tiloissa pidettävistä tapahtumista on kuukausittain järjestettävä kulttuurikahvila, joissa on usein mukana esimerkiksi kirjailijavieraita.
205 000
170 000.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti